Valmentaja/pelaaja suhde on yksi valmentaja kahdeksaa pelaajaa kohti, jolloin on mahdollista tehdä sopivan kokoiset tasoryhmät harjoituksiin. Harjoituksissa käytetään tasoryhmiä, joilla varmistetaan, että jokainen pelaaja saa oman tason mukaista haastetta ja sopivasti onnistumisia. Tasoryhmät eivät ole lukittuja, vaan niitä seurataan ja muokataan jatkuvasti. Tasoryhmät harjoittelevat samoja harjoitteita, mutta vaatimustaso on hieman eri ryhmien välillä.
Peliryhmät muodostetaan samalla ideologialla, kun harjoituksissa, eli tavoite on luoda pelaajalle oman tason mukaista haastetta ja mahdollistetaan samalla onnistumiset pelissä. Haasteiden ja onnistumisten sopiva suhde takaa jatkuvan kehittymisen ja jättää positiivisen tunteen pelistä.
Leikkimaailman peliryhmät muodostetaan kriteerien mukaan, jotka ovat: pelaajan tekninen taitotaso, pelaajan innostuneisuus lajiin harjoituksissa ja vapaa-ajalla sekä keskittyminen harjoituksissa.
Kaverimaailman peliryhmät muodostetaan kriteerien mukaan, jotka ovat: pelaajan tekninen taitotaso, harjoitteluaktiivisuus, urheilullisuus sekä tavoitteellisuus.
Jokaiselle pelaajalle pyritään löytämään oman tasonsa mukaista kehittymiseen mahdollistavaa ympäristöä. Sisäinen motivaatio on suurin yksittäinen kriteeri. Yhteistyö ja tasoryhmittely eivät ole enää vain oman ikäluokan sisäistä, vaan pelaajan laadukkaan arjen mahdollistajana toimii koko ikäluokkaputki. Pelaaja voi siis tarvittaessa pelata itseään vanhempien ryhmissä tai tarvittaessa nuoremmissa. Jokaisella pelaajalla on kuitenkin oltava "kotijoukkue", joka toimii pääosin heidän toimintaympäristönään.
Sisäisen motivaation lisäksi tasoryhmittelyssä pohditaan pelaajan biologista ikää, sijoittumista joukkueen hierarkiaan (avaus). Tekniset ja taktiset taidot ovat myös merkittäviä kriteerejä, mutta eivät tärkeimpiä. Kilpajoukkueissa sisäisen motivaation lisäksi tarkkaillaan halua kilpailla sekä fyysisiä ja teknisiä ominaisuuksia.
Ei uutisia |